{"id":1249,"date":"2026-02-02T18:43:21","date_gmt":"2026-02-02T16:43:21","guid":{"rendered":"https:\/\/suomenarvokulta.fi\/?p=1249"},"modified":"2026-08-24T00:33:40","modified_gmt":"2026-08-23T21:33:40","slug":"kullan-leimat-suomessa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/suomenarvokulta.fi\/sv\/kullan-leimat-suomessa\/","title":{"rendered":"Kullan leimat Suomessa: n\u00e4in tunnistat aidon leiman"},"content":{"rendered":"<h2>Anv\u00e4ndningsomr\u00e5den i Finland<img fetchpriority=\"high\" decoding=\"async\" class=\"alignnone size-medium wp-image-1337\" src=\"https:\/\/suomenarvokulta.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/02\/kullan-leimat-tarkastelussa-300x167.png\" alt=\"Henkil\u00f6 tarkastelee kultasormusta\" width=\"300\" height=\"167\" srcset=\"https:\/\/suomenarvokulta.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/02\/kullan-leimat-tarkastelussa-300x167.png 300w, https:\/\/suomenarvokulta.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/02\/kullan-leimat-tarkastelussa-600x335.png 600w, https:\/\/suomenarvokulta.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/02\/kullan-leimat-tarkastelussa-1024x572.png 1024w, https:\/\/suomenarvokulta.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/02\/kullan-leimat-tarkastelussa-768x429.png 768w, https:\/\/suomenarvokulta.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/02\/kullan-leimat-tarkastelussa-18x10.png 18w, https:\/\/suomenarvokulta.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/02\/kullan-leimat-tarkastelussa.png 1376w\" sizes=\"(max-width: 300px) 100vw, 300px\" \/><\/h2>\n<p>Kullan leima on pieni merkint\u00e4 korun tai esineen pinnalla, ja se kertoo kaksi asiaa: paljonko esineess\u00e4 on kultaa ja kuka sen on tehnyt. Leima on hyv\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohta arvon arvioimiseen, mutta se ei yksin todista esineen aitoutta.<\/p>\n<p>Suomessa k\u00e4ytetyt kullan leimat ovat vakiintuneet vuosisatojen aikana, ja niiden teht\u00e4v\u00e4 on pysynyt samana: kertoa ostajalle mit\u00e4 h\u00e4n saa. Vanhassa esineess\u00e4 leima voi olla kulunut, ep\u00e4selv\u00e4 tai kokonaan puuttuva, eik\u00e4 se tarkoita ett\u00e4 esine olisi arvoton. T\u00e4ysi luettelo pitoisuuksista, nimileimoista ja vuosileimoista on sivulla <a href=\"\/sv\/leimat\/\">guld- och silverst\u00e4mplar<\/a>.<\/p>\n<h2>St\u00e4mplar som anv\u00e4nds i guldsmycken och guldf\u00f6rem\u00e5l<\/h2>\n<p>T\u00e4ydess\u00e4 leimariviss\u00e4 on useita merkint\u00f6j\u00e4, ja yhdess\u00e4 ne kertovat pitoisuuden, tekij\u00e4n ja i\u00e4n. N\u00e4m\u00e4 kolme tulevat vastaan useimmin.<\/p>\n<ul>\n<li><strong>Haltighetst\u00e4mpel<\/strong> kertoo kultapitoisuuden tuhannesosina, esimerkiksi 375, 585 tai 750. Se on t\u00e4rkein leima, koska pitoisuus m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 painon ohella esineen arvon.<\/li>\n<li><strong>Nimileima<\/strong> on valmistajan tunnus, joka auttaa j\u00e4ljitt\u00e4m\u00e4\u00e4n esineen alkuper\u00e4n. Se voi olla kirjaimia, symboli tai muu tunnus.<\/li>\n<li><strong>Vuosileima<\/strong> kertoo valmistus- tai leimausvuoden. Se on erityisen hy\u00f6dyllinen vanhojen korujen ja koriste-esineiden arvioinnissa.<\/li>\n<\/ul>\n<p>Leimojen puuttuminen tai ep\u00e4selv\u00e4 merkint\u00e4 ei alenna esineen arvoa, mutta se hidastaa arviointia, koska pitoisuus pit\u00e4\u00e4 silloin mitata. Yksitt\u00e4isten leimojen tarkat merkitykset ja ulkomaiset merkinn\u00e4t on k\u00e4yty l\u00e4pi <a href=\"\/sv\/leimat\/\">leimasivulla<\/a>.<br \/><br \/><img decoding=\"async\" class=\"alignnone size-large wp-image-1338\" src=\"https:\/\/suomenarvokulta.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/02\/kultaesineissa-kaytettavat-leimat-1024x655.png\" alt=\"Kultaesineiden leimat -grafiikka\" width=\"1024\" height=\"655\" srcset=\"https:\/\/suomenarvokulta.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/02\/kultaesineissa-kaytettavat-leimat-1024x655.png 1024w, https:\/\/suomenarvokulta.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/02\/kultaesineissa-kaytettavat-leimat-600x384.png 600w, https:\/\/suomenarvokulta.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/02\/kultaesineissa-kaytettavat-leimat-300x192.png 300w, https:\/\/suomenarvokulta.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/02\/kultaesineissa-kaytettavat-leimat-768x492.png 768w, https:\/\/suomenarvokulta.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/02\/kultaesineissa-kaytettavat-leimat-18x12.png 18w, https:\/\/suomenarvokulta.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/02\/kultaesineissa-kaytettavat-leimat.png 1200w\" sizes=\"(max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><\/p>\n<h2>Miten erotat aidon ja v\u00e4\u00e4rennetyn kullan leiman<\/h2>\n<p>V\u00e4\u00e4rennetty leima on yleisin syy siihen ett\u00e4 esine ei ole sit\u00e4 milt\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4. N\u00e4ihin nelj\u00e4\u00e4n kannattaa katsoa ensin.<\/p>\n<ul>\n<li><strong>Leiman tarkkuus.<\/strong> Aidossa leimassa kuviointi on selke\u00e4 ja tasainen. V\u00e4\u00e4renn\u00f6ksess\u00e4 reunat ovat usein ep\u00e4tarkkoja tai leima on ly\u00f6ty vinoon.<\/li>\n<li><strong>Leiman paikka.<\/strong> Leima on yleens\u00e4 sormuksen sis\u00e4pinnalla, ketjun lukossa tai muussa v\u00e4hemm\u00e4n n\u00e4kyv\u00e4ss\u00e4 kohdassa. Ep\u00e4tavallinen sijainti kannattaa tarkistaa.<\/li>\n<li><strong>Kuluminen.<\/strong> Aito leima kuluu esineen mukana. Ter\u00e4v\u00e4 ja kirkas leima vanhassa ja kuluneessa esineess\u00e4 on syy katsoa tarkemmin.<\/li>\n<li><strong>Leimojen yhteensopivuus.<\/strong> Pitoisuuden, tekij\u00e4n ja vuoden pit\u00e4\u00e4 sopia yhteen. Jos vuosileima on eri aikakaudelta kuin korun tyyli, jokin ei t\u00e4sm\u00e4\u00e4.<\/li>\n<\/ul>\n<p>Yksi yleinen sekaannus ei ole v\u00e4\u00e4renn\u00f6s lainkaan. Jos kullanv\u00e4riseen koruun on ly\u00f6ty <strong>925<\/strong>, kyse on l\u00e4hes aina kullatusta hopeasta, koska 925 on hopean pitoisuusleima eik\u00e4 kullan. Samoin valkokullalla ei ole omaa leimaa: se on 585 tai 750 kuten keltakulta, ja vaalea v\u00e4ri tulee seosmetalleista ja pintak\u00e4sittelyst\u00e4. Kumpikin esine on ostettavissa, mutta hinta m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyy sen metallin mukaan jota siin\u00e4 oikeasti on.<\/p>\n<p>N\u00e4m\u00e4 ovat vihjeit\u00e4 eiv\u00e4tk\u00e4 todisteita. Varma vastaus tulee mittauksesta. Voit tuoda esineen <a href=\"\/sv\/tampereen-toimipiste\/\">till kontoret i Tammerfors<\/a> tai tulla vastaan <a href=\"\/sv\/kiertuekalenteri\/\">ostoauton kiertueella<\/a>, ja tarkistamme leiman ja pitoisuuden maksutta.<\/p>\n<h2>Kun kullan leima puuttuu kokonaan<\/h2>\n<p>Leimaton esine ei ole arvoton. Leima puuttuu usein hyvin vanhoista, k\u00e4sintehdyist\u00e4 ja ulkomailla valmistetuista esineist\u00e4, ja se on voinut my\u00f6s hioutua pois korjauksen yhteydess\u00e4. Ilman leimaa pitoisuus selvitet\u00e4\u00e4n mittaamalla, joten esineen voi myyd\u00e4 aivan normaalisti. Mittaus kertoo pitoisuuden tarkemmin kuin leima.<\/p>\n<h2>Miksi kullan leima vaikuttaa myyntiarvoon<\/h2>\n<p>Leima nopeuttaa arviointia, koska se kertoo pitoisuuden heti. Pitoisuus on se luku joka m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 painon ohella mit\u00e4 esineest\u00e4 maksetaan, ja siksi selke\u00e4 leima n\u00e4kyy suoraan arviossa.<\/p>\n<p>Leima ei silti korvaa mittausta. Tarkistamme pitoisuuden aina, my\u00f6s leimatusta esineest\u00e4, koska leima voi olla v\u00e4\u00e4r\u00e4 tai esine voi olla kullattu. N\u00e4in kumpikin osapuoli tiet\u00e4\u00e4 mist\u00e4 maksetaan. Lue miten <a href=\"\/sv\/kullan-myynti\/\">guldf\u00f6rs\u00e4ljning<\/a> etenee arviosta maksuun.<\/p>\n<h2>Vanliga fr\u00e5gor om guldm\u00e4rken<\/h2>\n<h3>Mit\u00e4 kullan leimat 375, 585 ja 750 tarkoittavat?<\/h3>\n<p>Luku on kultapitoisuus tuhannesosina. 375 tarkoittaa 37,5 prosenttia kultaa, 585 vastaa 58,5 prosenttia ja 750 on 75 prosenttia. Loput ovat seosmetalleja, jotka antavat korulle kest\u00e4vyyden ja v\u00e4rin. Mit\u00e4 suurempi luku, sit\u00e4 enemm\u00e4n esineess\u00e4 on kultaa.<\/p>\n<h3>Kan man kontrollera guldst\u00e4mpeln sj\u00e4lv hemma?<\/h3>\n<p>Leiman muodon ja paikan voi katsoa itse, ja se karsii selvimm\u00e4t v\u00e4\u00e4renn\u00f6kset. Pient\u00e4 tai kulunutta leimaa ei kuitenkaan lue luotettavasti ilman suurennusta, eik\u00e4 silm\u00e4 kerro onko esine kullattu. Tarkistamme leiman ja pitoisuuden maksutta.<\/p>\n<h3>Miksi kaikissa kultakoruissa ei ole leimoja?<\/h3>\n<p>Vanhoissa, k\u00e4sintehdyiss\u00e4 ja ulkomailla valmistetuissa esineiss\u00e4 leima puuttuu usein. Leimojen puuttuminen vaikeuttaa arvon arviointia silm\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isesti, mutta se ei est\u00e4 myynti\u00e4, koska pitoisuus mitataan.<\/p>\n<h3>Miten varaan ajan kullan arviointiin?<\/h3>\n<p>Valitse sinulle sopiva aika <a href=\"\/sv\/kiertuekalenteri\/\">turn\u00e9listan<\/a>, jossa n\u00e4et ostoauton pys\u00e4kit, tai tule <a href=\"\/sv\/tampereen-toimipiste\/\">till kontoret i Tammerfors<\/a>. Arviointi on maksuton.<\/p>\n\n\n<p class=\"sak-sisainen-linkitys wp-block-paragraph\">Leima kertoo pitoisuuden, mutta arvo ratkeaa vasta mittauksessa. Lue lis\u00e4\u00e4 <a href=\"\/sv\/leimat\/\">kullan ja hopean leimoista<\/a> ja siit\u00e4 miten <a href=\"\/sv\/ostetaan-hopeaa\/\">hopean myynti<\/a> etenee arviosta maksuun.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kullan leimat Suomessa Kullan leima on pieni merkint\u00e4 korun tai esineen pinnalla, ja se kertoo kaksi asiaa: paljonko esineess\u00e4 on [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":2345,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_uag_custom_page_level_css":"","site-sidebar-layout":"default","site-content-layout":"","ast-site-content-layout":"default","site-content-style":"default","site-sidebar-style":"default","ast-global-header-display":"","ast-banner-title-visibility":"","ast-main-header-display":"","ast-hfb-above-header-display":"","ast-hfb-below-header-display":"","ast-hfb-mobile-header-display":"","site-post-title":"","ast-breadcrumbs-content":"","ast-featured-img":"","footer-sml-layout":"","ast-disable-related-posts":"","theme-transparent-header-meta":"","adv-header-id-meta":"","stick-header-meta":"","header-above-stick-meta":"","header-main-stick-meta":"","header-below-stick-meta":"","astra-migrate-meta-layouts":"default","ast-page-background-enabled":"default","ast-page-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"ast-content-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-1249","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-uncategorized"],"uagb_featured_image_src":{"full":["https:\/\/suomenarvokulta.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/07\/sak-hopeakoru-sormus.jpg",1600,912,false],"thumbnail":["https:\/\/suomenarvokulta.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/07\/sak-hopeakoru-sormus-150x150.jpg",150,150,true],"medium":["https:\/\/suomenarvokulta.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/07\/sak-hopeakoru-sormus-300x171.jpg",300,171,true],"medium_large":["https:\/\/suomenarvokulta.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/07\/sak-hopeakoru-sormus-768x438.jpg",768,438,true],"large":["https:\/\/suomenarvokulta.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/07\/sak-hopeakoru-sormus-1024x584.jpg",1024,584,true],"1536x1536":["https:\/\/suomenarvokulta.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/07\/sak-hopeakoru-sormus-1536x876.jpg",1536,876,true],"2048x2048":["https:\/\/suomenarvokulta.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/07\/sak-hopeakoru-sormus.jpg",1600,912,false],"trp-custom-language-flag":["https:\/\/suomenarvokulta.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/07\/sak-hopeakoru-sormus-18x10.jpg",18,10,true],"woocommerce_thumbnail":["https:\/\/suomenarvokulta.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/07\/sak-hopeakoru-sormus-300x300.jpg",300,300,true],"woocommerce_single":["https:\/\/suomenarvokulta.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/07\/sak-hopeakoru-sormus-600x342.jpg",600,342,true],"woocommerce_gallery_thumbnail":["https:\/\/suomenarvokulta.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/07\/sak-hopeakoru-sormus-100x100.jpg",100,100,true]},"uagb_author_info":{"display_name":false,"author_link":"https:\/\/suomenarvokulta.fi\/sv\/author\/panu\/"},"uagb_comment_info":0,"uagb_excerpt":"Kullan leimat Suomessa Kullan leima on pieni merkint\u00e4 korun tai esineen pinnalla, ja se kertoo kaksi asiaa: paljonko esineess\u00e4 on [&hellip;]","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/suomenarvokulta.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1249","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/suomenarvokulta.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/suomenarvokulta.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/suomenarvokulta.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/suomenarvokulta.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1249"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/suomenarvokulta.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1249\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/suomenarvokulta.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2345"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/suomenarvokulta.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1249"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/suomenarvokulta.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1249"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/suomenarvokulta.fi\/sv\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1249"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}